Sensu Stricto

Mä sanon viimeisen sanan ja se on – vastine Kankaanniemen vastineen vastineeseen Kankaanniemi jatkaa kirjani "Kristillinen äärioikeisto ja Trump" (Tammi 2024) kritiikiä esittämäni vastineen vastineessaan ( https://www.peleg.fi/blogi/2788922_inttaejaeiset-jatkuvat-vastaus-atte-korholan-vastineeseen ) tarjoamalla keittiöpsykologisia tulkintojaan persoonaani kohtaan. Alkuperäisessä kritiikissään hän kuvasi esitystäni ”vihantäyteiseksi”. Hän tulkitsi minun olevan ”vihaa täynnä ja näkevän sitä myös ympärilläni” ja uumoili minun käsittelevän kirjassani ”jotakin omaa vihaongelmaani projisoimalla sitä Trumpiin ja evankelikaaleihin.” Nyt hän arvelee kirjalla ”olevan merkitystä hänelle itselleen oman elämänkaarensa käsittelyssä”. Kiva kuulla, itse en olisi hoksannutkaan kirjan kirjoittamisen terapeuttista vaikutusta. Samaan hengenvetoon Kankaanniemi kertoo keskittyvänsä kritiikissään ”objektiiviseen arviointiin”, mikä edellä kuvatun valossa tuntuu kovin kaukaiselta haaveelta. V...

Bregman ei vakuuta historian uudelleenkirjoittamisessaan:Kriittinen arvio Rutger Bregmanin kirjasta ”Hyvän historia - Ihmiskunta uudessa valossa”  (Atena, 2020)  by Atte Korhola (Käytän joissain kohdissa tekstini runkona Roshan Paulin LinkedIn:ssa 5.5.2021 julkaisemaa erinomaista arviota ko. kirjasta).    Sain vasta hiljattain luettua, tai tässä tapauksessa, kuunneltua äänikirjana, hollantilaisen Rutger Bregmanin paljon keskustelua ja maailmanlaajuista ihastusta herättäneen kirjan ”Hyvän historia”.   Itse en erityisemmin ihastunut.   Hyvän historia on ihan mukiinmenevä ja paikoin inspiroivakin teos kuvatessaan eri tilanteissa ilmenevää ihmisten ja ihmisyhteisöjen spontaania hyvyyttä ja kumotessaan joitain psykologian ja sosiaalipsykologian klassikkoeksperimenttejä, joilla ihmisten taipumusta pahaan on pyritty havainnollistamaan. Heti kättelyssä täytyy kuitenkin todeta, että vähempikin yksityiskohtien maalailu olisi monessa kohtaa riittänyt. Nyt kirjaa oli ...